tiistai 21. heinäkuuta 2015

Viimeisiä päiviä viedään!

Havahduin kun tajusin että menen töihin takaisin 4.elokuuta ja keskustelin vanhojen työkaverien kanssa työvuoroista! Laskin että olen ollut vuoden ja 8 kuukautta hoitovapaalla (1 kuukausi tosta oli isäkuukausi 2013 joulukuussa kun oltiin vaimon kanssa samaan aikaan kotona tosin) Huh! Se on pitkä aika. Olen miettinyt mitä toi hoitovapaa oikein tarkoittaa? Ei se nyt siis "vapaata" ole todellakaan mutta ehkä vapaata normityöstä kuitenkin. Kovaa työtähän tämä lapsen kanssa (kasvattaminen) oleminen on ollut monesti mutta kyllä mä olen nauttinut tästä todella paljon.

Negatiivisia asioita on todellakin enkä lähde niitä ruotimaan sen enempää, kyllä te kaikki ne tiedätte! Ja ei ne ehkä loppupeleissä negatiivisia asioita ole, pikimmiten haastavia. Itsehän olen ollut aika aktiivinen menijä lapsen kanssa niinkuin aiemmin olen kertonut niin ilman muskareita ja kerhoja en olisi jaksanut, olisin luovuttanut monta kertaa. Lahden jakso (tammi-heinä 2015) on ollut aika haastava kun tammikuussa tuli Callistolla levy ulos ja keikkoja rupesi satelemaan aika runsaasti niin ajo ja matkustuskilometrejä on kertynyt aika paljon! Hoitajien säätö on ollut aikamoinen kanssa mutta niistäkin selvittiin.

Toukokuun lopulla kun lahden muskari loppu ja kaikki kerhot myös niin kesäkuusta eteenpäin työhön paluun into on kyllä hiipinyt päälle aika pahasti ja varsinkin kun ilmat ei ole olleet niitä parhaimpia nyt kesällä ja me ei montaa tyyppiä lahdesta tunneta niin sosiaalinen elämä on ollut aika rajoittunutta ja suoraan sanottuna on ruvennut jopa hieman ahdistamaan ja koti-ikävä on kasvanut suureksi! Mutta on tämä lahden jakso ollut kuitenkin ihan kiva kyllä, välillä on hyvä katkaista se oma perus arki niin sitä osaa sitten arvostaa kaksin kerroin kun siihen palaa takaisin. Itse olen oppinut arvostamaan Turkua ihan älyttömästi, siellä on sosiaalinen elämä, kaverit, tutut, työpaikat, soittokuviot yms yms ja kaiken lisäksi omasta mielestäni suomen paras kaupunki asuakin! Meillä on mahtavat naapurit, saan tehdä puutarhahommia, hyvät ruoka ja kahvipaikat, lyhyt matka joka paikkaan jne jne ja mitä mahtavinta; maailman paras työpaikka työkavereineen odottaa (sori, joo hieman ehkä tuli mahtipontisesti mutta ei noi kauheasti ole ylisanoja)

Uusi arki alkaa elokuusta: tytär menee päiväkotiin, vaimon työt jatkuu turussa, mä menen töihin jne jne.. on siinä taas totuttelemista uuteen. Jeps mutta eipä tässä sen kummempaa ole tällä kertaa, ajatusmyrsky tyyntyi.

Suosittelen edelleen kaikille isille tätä hoitovapaata, maailman parasta aikaa ja lapsi ei ole kuin kerran pieni, ei kannata oikeasti missata sitä aikaa JOS on esim taloudellisesti mahdollista jäädä hoitovapaalle. Aina voi esim karsia menoista hieman, laittaa vaikka lainan pelkille koroille vuoden ajaksi tms. Ei raha korvaa tommosta aikaa mitä saa oman lapsen kanssa olla.

Markus





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti