Heräsin tänä aamuna ja ensimmäisenä oli mielessä "mä haluan mennä tänään syömään silakkamarkkinoille kalaa" "ai niin siellä on se mun yks vanha yläaste kaveri myymässä ruokaa, saan ehkä pienen alennuksen"
Kierreltiin sitten perus kojut läpi ja osteltiin jotain leivoksia ja mausteita yms mitä tuolta nyt yleensäkin ostetaan ja nälkä rupesi kurnimaan jo todella kovasti vatsanpohjaa ja rupesin väijymään että missäs se vanhan koulukaverini koju olikaan? (olin 3päivää aiemmin jo käynyt silakkamarkkinoilla ja spotannut kaverin kojun) mutta ilmeisesti olin kerran kävellyt jo sen ohi ja palasin takasinpäin ja sitten löysin sen onneksi ja tilasin sitten ruokaa siinä ja syötiin perheen kanssa kaikessa rauhassa (ja sain toki hieman "sä saat toki alennusta ku olit mun koulukaveri yläasteella") ja sitten kun oltiin lähtemässä siitä ja jatkamassa matkaa niin tää mun vanha koulukaveri tulee mun viereen ja sanoo "Markus mä pyydän anteeksi niitä typeriä juttuja mitä tein ja sanoin sulle silloin yläasteella, oon tosi pahoillani" Mulla tottakai nousi tunteet pintaan hieman ja olin tosi yllättynyt tästä hetkestä ja niistä sanoista ja vastasin "tottakai saat anteeksi, en edes kunnolla enään muistanut niitä juttuja" ja löin olalle kaveria ja hymyilin. Noistakin hetkistä on aikaa, olin tosiaan ylästeella 1993-1996 vuosina. Silloin aikoinaan tottakai tunteet olivat hieman erilaiset kuin nyt vuonna 2013.
Lähdettiin kävelemään pois ja tunsin ihan suunnatonta iloa vanhan koulukaverini puolesta. Tunsin jotenkin että, taakka oli häipynyt pois tän kaverin harteilta (ja sydämeltä) oon fiilistellyt tätä hetkeä koko päivän hymyissä suin. Ei tämmöstä tapahdu ihan joka päivä?
Pakko hieman Jeesustella nyt. En ole tykännyt ihan hirveesti allaolevasta raamatunpaikasta (tai olen mä sen ymmärtänyt, mutta tunnetasolla hieman vaikeampi toteuttaa, niinkuin on varmasti monelle muullekin ihmiselle kuka kantaa vihaa sydämessään jotain kohtaan, tai maailmaa kohtaan, tai Jumalaa kohtaan jne jne... )
Nyt se jotenkin kolahti ja lujaa...
38 "Teille on opetettu: 'Silmä silmästä, hammas hampaasta.' 39 Mutta minä sanon teille: älkää tehkö pahalle vastarintaa. Jos joku lyö sinua oikealle poskelle, käännä hänelle vasenkin. 40 Jos joku yrittää oikeutta käymällä viedä sinulta paidan, anna hänelle viittasikin. 41
Kierreltiin sitten perus kojut läpi ja osteltiin jotain leivoksia ja mausteita yms mitä tuolta nyt yleensäkin ostetaan ja nälkä rupesi kurnimaan jo todella kovasti vatsanpohjaa ja rupesin väijymään että missäs se vanhan koulukaverini koju olikaan? (olin 3päivää aiemmin jo käynyt silakkamarkkinoilla ja spotannut kaverin kojun) mutta ilmeisesti olin kerran kävellyt jo sen ohi ja palasin takasinpäin ja sitten löysin sen onneksi ja tilasin sitten ruokaa siinä ja syötiin perheen kanssa kaikessa rauhassa (ja sain toki hieman "sä saat toki alennusta ku olit mun koulukaveri yläasteella") ja sitten kun oltiin lähtemässä siitä ja jatkamassa matkaa niin tää mun vanha koulukaveri tulee mun viereen ja sanoo "Markus mä pyydän anteeksi niitä typeriä juttuja mitä tein ja sanoin sulle silloin yläasteella, oon tosi pahoillani" Mulla tottakai nousi tunteet pintaan hieman ja olin tosi yllättynyt tästä hetkestä ja niistä sanoista ja vastasin "tottakai saat anteeksi, en edes kunnolla enään muistanut niitä juttuja" ja löin olalle kaveria ja hymyilin. Noistakin hetkistä on aikaa, olin tosiaan ylästeella 1993-1996 vuosina. Silloin aikoinaan tottakai tunteet olivat hieman erilaiset kuin nyt vuonna 2013.
Lähdettiin kävelemään pois ja tunsin ihan suunnatonta iloa vanhan koulukaverini puolesta. Tunsin jotenkin että, taakka oli häipynyt pois tän kaverin harteilta (ja sydämeltä) oon fiilistellyt tätä hetkeä koko päivän hymyissä suin. Ei tämmöstä tapahdu ihan joka päivä?
Pakko hieman Jeesustella nyt. En ole tykännyt ihan hirveesti allaolevasta raamatunpaikasta (tai olen mä sen ymmärtänyt, mutta tunnetasolla hieman vaikeampi toteuttaa, niinkuin on varmasti monelle muullekin ihmiselle kuka kantaa vihaa sydämessään jotain kohtaan, tai maailmaa kohtaan, tai Jumalaa kohtaan jne jne... )
Nyt se jotenkin kolahti ja lujaa...
Rakastakaa vihamiehiänne
38 "Teille on opetettu: 'Silmä silmästä, hammas hampaasta.' 39 Mutta minä sanon teille: älkää tehkö pahalle vastarintaa. Jos joku lyö sinua oikealle poskelle, käännä hänelle vasenkin. 40 Jos joku yrittää oikeutta käymällä viedä sinulta paidan, anna hänelle viittasikin. 41 ![[i]](http://www.evl.fi/raamattu/1992/i.gif)
Jos joku vaatii sinut mukaansa virstan* matkalle, kulje hänen kanssaan kaksi.42 Anna sille, joka sinulta pyytää, äläkä käännä selkääsi sille, joka haluaa lainata sinulta.
43 "Teille on opetettu: 'Rakasta lähimmäistäsi ja vihaa vihamiestäsi.' 44 Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihamiehiänne ja rukoilkaa vainoojienne puolesta, 45 jotta olisitte taivaallisen Isänne lapsia. Hän antaa aurinkonsa nousta niin hyville kuin pahoille ja lähettää sateen niin hurskaille kuin jumalattomille. 46 Jos te rakastatte niitä, jotka rakastavat teitä, minkä palkan te siitä ansaitsette? Eivätkö publikaanitkin* tee niin? 47 Jos te tervehditte vain ystäviänne, mitä erinomaista siinä on?
Jos te rakastatte niitä, jotka rakastavat teitä, minkä palkan te siitä ansaitsette? Eivätkö publikaanitkin* tee niin? 47 Jos te tervehditte vain ystäviänne, mitä erinomaista siinä on?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti