Ei ole ollut aikaa oikein kirjoittaa blogia viime aikoina (tai no ehkä olis ollut, mutta ei vaan ole ollut semmosta ajatustulvaa mitä olis jaksanut purkaa tänne) Näköjään 8.1 kirjoittanut viimeksi.. pitäis ehkä yrittää useammin yrittää päivittää tätä.
Tosiaan nyt on alkanut 3 viikko hoitovapaalla. Eka viikko meni aika suht lungisti totutellen pikkujuttuihin ja en jaksanut kauheasti käydä missään sen kummemmin, oltaiskohan ehkä lounaalla käyty betelissä ja kahvilla kaupungissa. Toinen viikko olikin oikein toimintaviikko. Maanantaina mentiin Mikaelinseurakunnan järkkäämään muskariin, pieni jännitys päällä, mutta kivaahan se oli, ne on aika nopeita juttuja ja ei kestä ku 30 minsaa kerrallaan. Oliskohan siellä ollut joku 10-15 äitiä lapsensa kanssa ja 1 mies mun lisäksi. Tiistaina käytiin mun vanhempien luona Kaarinassa (ilmainen ruoka) keskiviikko olikin kotipäivä ja torstaina päätin mennä käymään heidekenin vauvakahvilassa.. sinne on sopivan lyhyt matka meiltä, ehkä joku 10 minuuttia kävelyä. Siellä oli myös erittäin mukavaa, tosin en meinannut aluksi mennä sinne kun en nähnyt muita vaunuja missään, mut sitten siihen tuli pihalle joku äijä kolmen lapsen kanssa (kyllä! kolme lasta: 5 vuotias, 3-vuotias ja 8kuukautinen) aikamoinen terminaattori-isä! rohkenin sitten tulla myös sisään. Hyvät ohjaajat ja hyvät tilat oli, meinaan jatkaa kyllä tuolla käymistä.
Perjantaina oli sitten vuorossa vielä yks vauvakahvilatutustuminen. Menin eerikinkadulla olevaan nuortentaloon (se on kai tuomiokirkon tai mikaelinseurakunnan vauvakahvila?) Se oli ihan kiva kans, mutta oleskelutilat oli hieman nihkeät, kauhea kakofonia koko ajan päällä ku siellä oli varmaankin 15-20 äitiä lapsensa kanssa ja TAAS yks isä lapsensa kanssa mun lisäksi. Mut ilmainen kahvi ja piparia riitti.. yks juttu mua jäi vaivaamaan: Se isä oli semmonen aikamoinen hölö (niinku mä) puhui suht luontevasti naisten kanssa siellä (niinku mä) mut tuntu että se vältteli hieman mun kanssa juttelemista? kyllä se jotkut perusläpät heitti mut siirtyi aika äkkiä naisten kanssa jutustelemaan. Veinkö hänen paikkansa kukkona kanojen seassa? No oli miten oli, mutta tuntui siltä että se ei halunnut jutella kauheasti mun kanssa.. ja se kaveri ei ollut ujo tai sosiaalisesti rajoittunut tms. No ihan sama, kyllä mulla riitti juttuseuraa siellä ihan kivasti muutenkin. Toisin kun tossa mikaelin muskarissa oleva äijä oli jotenkin helpottunut "iiiiihanaa täällä on toinen mies kans" ja tuolla heidekenissä oli kans sosiaalinen se mies.
Voi olla, että noi aktiviteetit riittää mulle aika suht hyvin :) Kotona en pysty kyllä palloilemaan koko päivää, pää rupeaa hajoamaan.
Joo ei kai tässä sen kummempaa..
Tosiaan nyt on alkanut 3 viikko hoitovapaalla. Eka viikko meni aika suht lungisti totutellen pikkujuttuihin ja en jaksanut kauheasti käydä missään sen kummemmin, oltaiskohan ehkä lounaalla käyty betelissä ja kahvilla kaupungissa. Toinen viikko olikin oikein toimintaviikko. Maanantaina mentiin Mikaelinseurakunnan järkkäämään muskariin, pieni jännitys päällä, mutta kivaahan se oli, ne on aika nopeita juttuja ja ei kestä ku 30 minsaa kerrallaan. Oliskohan siellä ollut joku 10-15 äitiä lapsensa kanssa ja 1 mies mun lisäksi. Tiistaina käytiin mun vanhempien luona Kaarinassa (ilmainen ruoka) keskiviikko olikin kotipäivä ja torstaina päätin mennä käymään heidekenin vauvakahvilassa.. sinne on sopivan lyhyt matka meiltä, ehkä joku 10 minuuttia kävelyä. Siellä oli myös erittäin mukavaa, tosin en meinannut aluksi mennä sinne kun en nähnyt muita vaunuja missään, mut sitten siihen tuli pihalle joku äijä kolmen lapsen kanssa (kyllä! kolme lasta: 5 vuotias, 3-vuotias ja 8kuukautinen) aikamoinen terminaattori-isä! rohkenin sitten tulla myös sisään. Hyvät ohjaajat ja hyvät tilat oli, meinaan jatkaa kyllä tuolla käymistä.
Perjantaina oli sitten vuorossa vielä yks vauvakahvilatutustuminen. Menin eerikinkadulla olevaan nuortentaloon (se on kai tuomiokirkon tai mikaelinseurakunnan vauvakahvila?) Se oli ihan kiva kans, mutta oleskelutilat oli hieman nihkeät, kauhea kakofonia koko ajan päällä ku siellä oli varmaankin 15-20 äitiä lapsensa kanssa ja TAAS yks isä lapsensa kanssa mun lisäksi. Mut ilmainen kahvi ja piparia riitti.. yks juttu mua jäi vaivaamaan: Se isä oli semmonen aikamoinen hölö (niinku mä) puhui suht luontevasti naisten kanssa siellä (niinku mä) mut tuntu että se vältteli hieman mun kanssa juttelemista? kyllä se jotkut perusläpät heitti mut siirtyi aika äkkiä naisten kanssa jutustelemaan. Veinkö hänen paikkansa kukkona kanojen seassa? No oli miten oli, mutta tuntui siltä että se ei halunnut jutella kauheasti mun kanssa.. ja se kaveri ei ollut ujo tai sosiaalisesti rajoittunut tms. No ihan sama, kyllä mulla riitti juttuseuraa siellä ihan kivasti muutenkin. Toisin kun tossa mikaelin muskarissa oleva äijä oli jotenkin helpottunut "iiiiihanaa täällä on toinen mies kans" ja tuolla heidekenissä oli kans sosiaalinen se mies.
Voi olla, että noi aktiviteetit riittää mulle aika suht hyvin :) Kotona en pysty kyllä palloilemaan koko päivää, pää rupeaa hajoamaan.
Joo ei kai tässä sen kummempaa..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti